Mä vedän ulkokuoren päälle, ennenkuin menen ihmisten ilmoille. Piiloon jää itseinho, paha mieli ja kaikki negatiivisuus. Kukaan ei oo nähnyt mun  kuoren sisälle mitä mä siellä piilottelen. Vanhemmat, sisarukset ja muut tutut aikuiset ei tiedä mun juomisesta mitään, polttelusta, oksentelusta. Kehuvat aina kuinka tasapainoinen, fiksu, vahva ja iloinen ihminen minä olen. 

Kaverit aina kehuu kuinka kivaa seuraa oon, en suutu paljon mistään, rento, hauska, vahva.

Tekee mieli repiä se kuori irti ja huutaa totuus. mutta se kuori ei lähde enään irti.

Yskä pahentunut, nenä tukossa. :P

Mä KUVOTAN itteeni. mä oon paisunu porsas. hyi lehvetti kuinka paljon mä oon lihonu kilokilolta. en kehtaa edes sanoa. Kohta olen se sama sotanorsu kuin ennenkin? kaikki nauraa? haukkuu. pilkkaa.
mua pelottaa. ihan käsittämättömän paljon noussut paino. Vaikka en ole syönyt edes niin paljoa kuin "normaali" ihminen. Mutta miks oon syöny mitään. haluan vajota maan alle.: D

äiti oli tehnyt mulle aamupalaa. munakkaan, leivät, maitoa. mä oksenna, kurkkua särkee ja yskittääää.