lauantai 30. kesäkuuta 2012

What is wrong with me

Anteeksi tuo edellinen kirjoitus.. onneksi menin heti nukkumaan ja kun kari soitti 9 jälkeen illalla ja heräsin siihen, olin vähän järkevämmässä kunnossa.

Tänään olin taas töis, söin ja oksensin.

Katson itseäni peilistä. mä tosiaan oon päässyt taas lihoamaan aika lailla siitä mitä tässä vähä aika sitten olin. Pullamaha. ihramaha. Siitä saa hyvin kiinni, ravisuttaa, se on.... ällöttävä. Paksut reidet. Miks mä oon päästäny itteni tähän..

Mä juon liikaa, se lihottaa. miks mä juon? Se on kivaa, humala on kiva tila. oon sosiaalisempi, vaikka kaikki sanoo että oon muutenki. Mutta se on vapauttavaa kun saa juoda.
Liikunta jääny vähemmälle.

Menin vesisateeseen lenkille. kävelin sateessa 1,5h. mun varpaaseen sattuu, se sinertää. Taisin eilen potkaista sen vahingossa johonkin.

Tulin läpimärkänä takaisin asunnolle ja suihkuun. istuin suihkun lattialla 10 minuuttia, vahtasin mun reisiä, mun mahaa kuinka monta makkaraa siihen istuessa ilmestyy, mun käsivarsia, . itkin. en mä itkeny mulla vaan meni saippuaa silmiin, istuin enkä jaksanu ajatella, ei hymyilyttänyt, ei itkettänyt, ei tuntunu miltään. tunsin vaan että oon epäonnistunu.

Mutta mulla on joku joka pitää musta. mutta mua pelottaa, että se ei pidä tarpeeksi paljon, jos se ei oikeasti pidäkkää musta. kari?  Se soitti tänäänkin. puhelu oli taas aika vaisua. Se ei sanonu että haluaisi nähdä. tai ei se ikinä sellaisia sanokaan, viestillä joskus vaan.
laitto se mulle viestillä illalla: öitä ja haleja<3<3
Tarkottaako että se pitää musta. Ja sehän on sanonu musta kaikille kavereillekki, vanhemmille, kaikki tietää. Mutta ei me seurustella esim. facebookissa. siellä lukee kummallakin sinkku. Enkä mä siitä kehtaa valittaa.
Mua pelottaa että joku päivä se sanoo jotakin, että ei tästä tule mitään, ollaanko vain kavereita? tai että nähdään  niin harvoin, että ollaanko vaan kavereita?


Jonku toisen kohdalla se ei olisi haitannu, mutta en halua menettää karia, en halua olla pelkästään kaveri, haluan enemmän.. En ikinä unohda juhannusta, se oli ihana. En koskaan oo tuntenu moista tunnetta kuin tätä ihmistä kohtaan. haluaisin seurustella mahdollisimman kauan. mutta mua pelottaa että tää on vain kuukauden tai vain parin tai puolenvuoden juttu.

Mä uskaltauduin eilen sanomaan sille että mulla on ikävä.

1 kommentti:

  1. Älä pelkää. Se pilaa oikeesti tosi paljon kaikkea. Niinku oon kirjottanukki,kaikki eroo joskus,enemmin tai myöhemmi. Siks sitä on ihan turha pelätä !

    VastaaPoista

kommenttia :)