Mä oon sekoillu viikolla. syöny työpaikalla, välillä oksentanu. oon lihonu kai. Nyt mä oon varmempi karista. ei oo niin kamalaa epätietoisuuden tunnetta. yhdessä viestissä oli jo sydänkin. ensinmäisen kerran.
Se on viestitelly aika paljon, soittanu muutaman kerran. mietittiin mitä perjantaina tehdään selvinpäin. Se lupas jopa hakea mut jos en saa kyytiä. ehkä mennään mun veljen työ käymään  esittelyllä.
En tiedä uskaltaisinko vain suoraan soittaa äidille että terve tuun karin kanssa käymään, keitä kahvit äläkä sitte ammu sitä ovelle..? kumminki tää joskus tulee ilmi. mua vaan pelottaa miten se suhtautuu kariin. rupee kumminkin rääkymään mulle :D se on aivan hullu tällaisissa asioissa. uskonto.. ja mä oon aina yrittäny miellyttää mahdollisimman paljon,  salannut mun ryyppäämiset ja polttelemiset, seurustelut, ettei menisi välit pilalle "rakkaan" äidin kanssa, en tiä miks mä oon aina tehny niin.

mä join eilen kavereitten kanssa. ei pitänyt paljoa, mutta vähän lipsu käsistä ja sain krapulan aamuksi.

Pääsin intistä läpitte kerralla, huh! jännitin kauheasti mutta hyvin meni. äiti kävi tänään kylässä. Käytiin syömässä, yhdessä ravintolassa. sitten menin oksentamaan vessaan. Äiti osti jääkaappiin täytettä.  :( mua pelottaa että alan syömään niitä. sitten oksennan.