Sain eilen aamupäivällä migreenin. Enska lähetti viestin että koska tulen unnalle. Sanoin et sitten kun pääkipu hellittää. Sitten menin sinne. Ahdisti. Kun näin enskan tajusin että hyi, en voi seurustella. Mua itketti. Teki mieli repiä hiukset päästä, kadota maan alle.

Mua ärsytti enska, se puhuu vain juomisesta. se on oikeasti alkoholisoitunut! Juo monta kertaa viikossa ja aina sen puheet liittyy juomiseen. se tuntuu yksinkertaiselta. liian lapselliselta. ei kovikselta vaan pehmolta.
Se kyseli koko ajan juonko mä. Sanoin että illalla meen kaverin synttäreille. Se vinku ku tekee mieli kaljaa eikä oo siihen rahaa. Mä en jaksanu puhua. Makoilin kassun sohvalla. Meni hermot. nousin ylös kaivoin laukusta kaljan, mättäsin sen enskan käteen ja lähdin helvettiin.

Join synttäreillä vaan 4 kaljaa. ei huvittanu, tai kyllä teki mieli. mutta en silti. Enskalta tulee viestiä: onko hyvät pöhönät?

voi saatana.. : S

mitä mä teen?!?!?!??!  kai se tajuaa, aavistaa jotakin. kun välttelin sitä? mua ahdistaa..

Äiti kävi tänään. toi ruokaa. ruokaa. Isä istui myös autossa, se vahtasi mua. mä vihaan sitä äijää. Mä en voi sanoin kuvailla. se ei ole normaali ihminen. Sadisti, narsisti. juuri ne kaksi sanaa kuvaa tätä ihmistä. En ikinä unohda sitä helvetillistä lapsuutta kotona...!!   mä oon lihonu ku valas. Söin muuten eilen siellä synttäreillä sipsiä, kävin oksentamassa. mutta sitten söin taas!

Ja nyt väänsin pikkuisen äitin tuomaa ruokaa ja laattasin.

Mua väsyttää. oon epäonnistunu laihdutukses. mua ei enään edes kiinnosta. en jaksa yrittää. kyllähän mä aina oksennan mitä syön, nyt on kyllä jääny aika monta kertaa. liikkuminen vähentyny. ryyppään liikaa. paino lentäny taivaisiin läskit turskuaa mahasta. kohta mahdu vaatteisiinkaa.

Nyt tekee mieli mennä lenkille ja meenkin. pitkän lenkin. huomenna vasta iltavuoro.