Perjantaina mä ryyppäsin. kassulla, sitten baarissa, jossakin random bileissä. oli ihan kivaa.
lauantaina yks jätkä soitti mulle ja pyysi juomaan!! : o oon sen pari kertaa nähnyt. tosi komee on, mutta vuotta nuorempi... mutten mä lauantaina juonu.
Nyt mun tekisikin mieli tosi paljon seurustella. mutta en mä enää ketää saa kun oon lihottanu itteni tällaiseksi mänkiksi. Miks mä oon aina sotkenu mun seurustelusuhteet? siksi koska pelkään edetä, tai aina häpeen itteeni ja ajattelen ettei siitä tuu mitään. Esim. JP, se olikin aika kamala enkä sen kanssa haluaisikaan seurustella, oikeastaan iloinen että se homma loppu.  sain teron takaisin ja tiesin että se oikeasti rakasti mua ja sano sen, ja me tunnetaan tosi hyvin ja se on luotettava, kusin senkin homman.
Ja Arski, sen kanssa jo laitoin poikki ennen seurustelua, sanoin ettei juttu toimi yms. :D Se kaduttaa. en ikinä mistää saisi enään niin komeeta ja mukavaa jätkää. jos jostain vain löytyisi mukava, luotettava ja joka haluaisi edetä ihan rauhalisesti.. :P Nyt mua oikein hämmentää, miten mulla onkin niin monen kanssa ollu juttua. : o

mitääää mä jauhan tällaista... ::::D?!??!

no tähänpäivään. Mä oksensin lasagnet työharjoittelupaikalla. Kämpällä istuin join kahvia. ja itketti mun kroppa. Jumppasin puolituntia. tein koulutehtäviä. Sitten menin homokaverin kanssa lenkille. Sen kanssa on mukava mennä, saan olla ihan oma itteni ja olla niin läski kuin vaan olen. Hölkättiin, juostiin ja käveltiin. 1h 45min. Sitten olin niitten tykönä kahvilla. söin paahtoleivän. juoksin omalle asunnolle. Herranjumala, se oli vain yksi paahtoleipä. mua kuvottaa, vituttaa haluaisin oksentaa sen pois. Mutta ei enää onnistu. Nousisi kaikki mahanesteet ylös.