maanantai 9. tammikuuta 2012

Haluaisin olla se joku joka olin joskus ennen tätä kaikkea..

Päivä 3: Kenen vartaloa ihailet ja miksi? Vilkuilen aina mun kavereiden vartaloita ja aina ne näyttää paremmilta kuin mun.

Tämä päivä on ollut kauhea. Aamuyöllä, sävähdän hikisenä hereillä, katson kelloa oonko myöhästyny, mutta ei kello oli 4 enkä saanu enään unta. Koulu alkoi 8. Ajattelin että en syö. Mutta kahvitauolla luokkakaveri päätti yllätykseksi ostaa mulle rahkapullan. ja niin siinä kävi, että sain koulun vessaan mennä oksentamaan. ei muuta tarvinnut kuin kumartaa ja helposti lensi ulos. Miksi mä en voi olla normaali.

Kun pääsin koulusta, mulla oli hirveän kylmä. En löytäny villasukkia mistään, neki jääny terolle. yritin tehdä koulutehtäviä huopien alla. Yhtäkkiä mulle tuli nälkä, voitteko tajuta, nälkä?? Join mehua, monta lasia. Varmaan litran. alko mahaan sattumaan, niimpä lensi mehutkin ulos.

Mun olisi pitäny mennä juoksulenkille. mutta mä jäin tärisemään peiton alle. Vihaan pakkasta. Tupakit loppu, ei ole rahaa. Rupesi ahdistamaan, teki mieli mennä jonku kaverin luo. Mutta minne? muutama hyvä kaveri on työharjoittelussa muualla ja loput kaverit majaileekin teron tykönä. Mua pelotti nähdä teroo, että jos se ei puhu mulle mitää, jos se ei katso muhun päinkään, jos mä en osaa avata suutanu. Rupesin yhtäkkiä itkemään. Teronko takia? kaipppa. Miksi mä oon seurustelu kammoinen? miksi mä en pysty mihinkään? Mutta se ei ollu se sama tero kuin ennen, ehkä sen kanssa olisin uskaltanu mennä pidemmällekki, mutta en enää. kaikki on paskana eikä sitä kiinnosta tällainen läskikasa. Enkä mä pysty seurusteleen kenenkään kanssa. Ikinä tässä iässä ei löydä oikeaa, enkä halua pellehtiä liikaa ihmisten kanssa joihin en luota täysin.

Lopulta mä soitin kaverille ja menin sen työ terolle... Mua pelotti avata se ovi... Vilkaisin teroon ja kyllä seki vilkaisi mua. Kysyin myöhemmin miksi se ei ollu vastannu mun viestiin eikä kaverin puheluun. Sillä oli ollu puhelin äänettömällä sängyn alla. ok.  Alku jännitys laukes, se heitti mulle tupakin ja pikkuisen juteltiin. se helpotti mun mieltä, ettei kumpikaa "vihaa" toista. Kun lähdin pois kävelin väkisin pakkasessa 5km. Menin kuumaan suihkuun ja taas on kylmä.

Miksi mä joka aamu kun herään, asetun peilin eteen, vahtaan mun kroppaa. laitan  vaatteet päälle. ehkä oon ihan ok näkönen? illalla astun peilin eteen. Läski mä oon. katto sun mahaa. Joka aamu käyn puntarilla joka ilta käyn puntarilla. Aina pahotan mieleni. Mikset jaksa läski liikkua enää? Ei mua kiinnosta. ja silti valitan että oon läski, yritän  olla syömättä ja oksentelen. Oon aika paska..

jos mä nyt en enää kävisi puntarilla, sitten vasta ku tää kysymyksiin vastaaminen olisi loppu? pystynkö mä siihen? heitän vaa'an komeroon.


Tää blogi on hirveän negatiivinen. Mutta puran tänne kaiken sen minkä piilotan muulta maailmalta. Muualla mä oon iloinen, positiivinen, ahkera opiskelija. Mua pelottaa, mitä tero ajattelee, jos se muistaa että sanoin mulla olevan syömisen kanssa ongelmia. Ja se on nähnykki mut yli 75 kiloisena.. Mutta tuskin se sitä kiinnostaa kun ei me enää seurustella, ollaan vaan kavereita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kommenttia :)