Mikä mun on.. Mulla nousi viha pintaan, itketti, katselin mun vanhoja kuvia. mä olin normaali, en lihava. nyt, mä olen ylipainoinen. meinasin kilahtaa kun näin puntarin lukeman 69. miten tämä voi olla todellista..?

eli. keskiviikkona olin lenkillä. Olin kävelly jotn 5km kun tuttu tuli autolla vastaan ja nappasi mut kyläringille.  pian se johtikin siihen että mentiin yhdelle. baarissa oli ihan sikana väkeä ja teki mieli mennä bilettään. siellä oli joku tapahtuma. no pian mä olin jo kämpällä vaihtamassa vaatteita, laittautumassa. ja paariin. join vaikka kuinka paljon. muistan että tanssin jonku jätkän kanssa. ihmettelin miten sellainen mun kanssa edes tanssi. se yritti koko ajan jotakin, loppuillasta en kyllä muista jos oon vahingossa suukon heittänyt.

torstaina nukuin koulusta pommiin. mulla oli kauhea väsy. menin huvin vuoksi kotiin, pitkästä aikaa. perjantaina oli niin turha lukujärjestys että ajattelin olla menemättä kouluun.

Torstaina olin siskolla. mä söin tonnikalasalaattia, en oksentanu. ja vielä leivänkin. mua vitutti. Sitten olin toisen siskon tykönä. Se kysy multa paljonko painat, kun itse oon lihonu kauhesti. no minäpäs sanoin. se nauro, jaa oot säki lihonu, läski. (MITÄ?? LÄSKI... läski...läski...läski....LÄSKI) sanoin, heh joo vähäisen.

Mulle tuli hirveä olo. mä en ole kuullut pitkiin aikoihin kenenkään suusta tuota sanaa. kuin myrkkyä, lyönti vasten kasvoja. ehkä mä olenkin sen ansainnut. mä todella olen läski..
Taas kotona äitin tekemää ruokaa piti syödä. pian mä olin taas vessassa oksentamassa.

kävin pikalenkillä. Katselin taas itseäni peilistä.. miten mä voin olla näin oksettava.. perjantaina aamulla heräsin aikasin, en ollut kunnolla saanu nukuttia. kävin 11km lenkillä, hölkkäsinkin siitä osan. Mulla ei tule jalkalihakset ikinä kipeäksi. kai se johtuu siitä kun voin pyöräilläkin 50km putkeen, eikä tunnu jaloissa.

Olin äidin kanssa kaupassa, huomasin että kari oli soittanut mulle, puhelin oli ollu äänettömällä. Soitin takaisin, sanoin että moi, olit soittanut, oon just kaupas ja puhelin oli äänettömällä. Kari vastas nopiaa, että soitan sulle kohta ja löi luurin kiinni. Eikä se ikinä soittanut. mua vähän ärsytti.  mutta mitäs sen väliä... ei ainakaan tarvitse nähdä sitä ja hävetä mun läskejä..
Soittelin eilen kavereita läpi, olisko joku lähteny mun kanssa paariin. ei oikein kukaan. Siis mun vanhoja tuttuja, lapsuuden kavereita. .. siispä sisko pyysi sen työ. ostin kaljaa ja join sen ja sen miehen kanssa. jesjes. katseltiin telkkaria, juteltiin yms. ja taas söin leipää yms.

tänäänkin mä ryyppään. menen yhden kaverin synttäreille. Enkä mä jaksa miettiä koko ajan kaikkea selvinpäin, kun on tilaisuus unohtaa ja juoda. Tosin olen kohta vielä isompi valas tätä menoa..