Nyt olen sekaisin. Yöllä sain kännisiä puheluita kaverilta ja poikaystävältä. Sellaisia aioita, että en enään jumalauta tiedä mitä teen. Paljastu sellaisia asioita poikaystävästä.. En tiedä onko puoletkaan totta, mutta kun se soitti niin sillä oli tosi pelottava asenne ja puheli sellaisia, että en tiedä miten asian ottaa. Ainakin osa tarinoista on totta, ja huomasin uuden puolen tässä tyypissä. En tunne sitä enään kunnolla.. Ja se tivasi että kumpaa uskot enemmän sitä vai mun kaveria?. yritin rauhotella enkä suoraan vastannut. Oon tuntenu mun kaverin monta vuotta ja poikaystävän vain puolivuotta, ja luotan täysin tuohon kaveriini. piste.
Otan asioista vielä vähän selvää ja yritän puhua poikaystävän kanssa. Taidan tietää jo että laitan jutulle pisteen..
8 ((( Mutta sellaisia se puheli mulle ja käyttäyty rumasti, että en hevillä anteeksi anna ja jos asioissa on perää.. niin sitten. Ei jumalauta.. osaan aina sotkeutua oikeisiin henkilöihin. Seuraavaksi rupean varmaan nunnaksi. Saatana tällaista.
Miksi kaikki menee näin,
mietin ja mietin.
Katsomaan jäin.
Ehkäpä kaikki turhaan,
älä tyttö itke,
Älä ajattele että kaikki päättyy itsemurhaan.
Jatka vain eteenpäin,
Iloisesti selvinpäin.
jossakin onnen näin.
Entiedä,
joskus ehkä,
löydät sen vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
kommenttia :)