Anteeksi. en ole kirjoitellut pitkään aikaan. Oon ollu melkein koko ajan poikaystävän tykönä, syönyt ja läskiintyny. mua ahdistaa helvetisti. oon lihonu sotanorsuksi. 74kg..  koitin mun "vanhoja" farkkuja. ne mahtu reisiin asti. saatanan läski. Mua pelottaa että meidän suhde laimenee ja loppuu. Helvetti kyllä se musta tykkää, kerran osti mulle lahjaksi kalliin yli 40 euron hiustenkuivaajan. tekee mulle aina aamupalaa, kuskaa mua autolla, on käynyt mun kotona, veljen ylioppilasjuhlissa, haluaa mun kanssa sänkyyn, soittelee mulle, lähettelee viestiä, sano mulle että on ikävä, esitelly mut kaikille sen kavereille.

Miksen mä jo tajua. mä en vain oikein voi uskoa. ehkä se pitäisi musta entistä enemmän jos painaisin 60kg.

miten mä oon pilannu kroppani näin. miksen mä vaan joskus voinut aloittaa normaalia painon pudotusta. onkohan tämä jo kolmas kerta kun oon lihonu tähän samaan pisteeseen, sitten tiputtanut.. nyt tuntuu ettei oo enää voimia ja mahiksia saada sitä alas.

Kouluruoan mä oon aina joka päivä oksentanut. mutta en poikaystävän luona.

mulla on silmien pupilleissa vikaa. kävin silmälääkärissä. ei ole silmissä vikaa, vaan mulla on aivoissa jotakin. kun olin saanut sen aivotärähdyksen.. nyt joudun jatkotutkimuksiin.
Mulla sanottiin että pitää heti soittaa päivystykseen, jos särkee päätä, tai tulee muita oireita.

mistä minä tiedän koska soitan. mullahan on muutenkin melkein joka päivä pää kipeä..
Kuntulin lääkäristä, menin kauppaan ostin tupakkia ja vedin muutaman. hävetti. poikaystävä ei tiedä mitään... oltiin oltu polttamatta reilu noin 2kk, ja sitte mä vedin. mutta vain ne 2 :P

Mua vituttaa taas alkaa ravata sairaalasta toiseen ja tutkimuksesta toiseen. Ylä-asteella olin kaikenlaisissa kuvissa, sydänfilmeissä ja vaikka missä, ja mulle tungettiin kaikenlaisia epilepsialääkkeitä. nyt kun oon monta vuotta saanut elää ilman niitä.

Mun oli ihana nukkua kullan vieressä, kun sen vahva käsi puristi mut kainaloonsa, sain laittaa pään sen rinnalle, kuunnella sydämensykettä,  mun vahva nallekarhu, suudeltiin ja halattiin, alettiin nukkumaan. tällaisesta mä pidän. Sänkyyn meneminen adistaa, eikä tunnu miltään..  Aamulla herättiin vähän vaille 6 juotiin kahvia ja se teki mulle aamupalan. lähti töihin ja heitti mut samalla kämpälle, antoi suukon. Mua pelottaa että rakastun liikaa.. Mulla on hirveän vahvat tunteet. Mutta en vieläkään oo uskaltanut sanoa, että mä tykkään susta.  Sen tiedän että romuunnun kun me erotaan.

joskus elämä voi mennä alamäkeä ja tuntua synkältä, pelottavalta